Datatiedeasiantuntijamme Pentti Nakari väitteli tohtoriksi tietotekniikasta laskennallisten tieteiden alueelle kuuluvalla väitöskirjallaan ”Potential and Challenges in Home Care Service Process Optimization–A Route Optimization Approach” (Mahdollisuudet ja haasteet kotihoidon palveluprosessin optimoinnissa–reitinoptimoinnin soveltaminen). Työssä selvitettiin, kuinka reitinoptimoinnilla voidaan tuoda helpotusta kotihoidon kasvaviin tehokkuusvaatimuksiin.

Väitöskirjatutkimuksen taustalla on väestön ikääntyminen ja siirtyminen laitoshoidosta enemmän kotihoidon suuntaan. Näiden vuoksi kotihoidon kuormitus on nykyisellään kova sekä kasvussa. Vaikka kotihoidon organisaatiolla on käytössään erilaisia tietojärjestelmiä, kotikäynnit suunnitellaan monessa organisaatiossa vielä käsityönä mikä vie aikaa ja saattaa johtaa ylimääräiseen kulkemiseen osoitteesta toiseen.

Reitinoptimointi periaatteessa poistaisi käsityönä tapahtuvan suunnittelun sekä minimoisi liikkumiseen kuluvan ajan sekä ajetut kilometrit. Säästynyt aika voitaisiin kohdentaa tärkeämpiin toimintoihin, kuten kotikäynteihin ja sen varmistamiseen, että työntekijöillä on mahdollisuus pitää kunnollisia ruokataukoja useiden lyhyiden pätkien sijaan.

Tutkimuksessa havainnollistettiin reitinoptimoinnin soveltamismahdollisuuksia ja haasteita kotihoidossa sekä tutkittiin erilaisten kotihoidon rajoitteiden, kuten kiinteämmin ajallisesti sijoittuvien sekä vapaammin sijoiteltavien kotikäyntien vaikutusta optimointiratkaisuihin. Tutkimuksen kohdeorganisaationa oli Jyväskylän kotihoito. Optimointikokeiden pohjatietona käytettiin kattavaa Jyväskylän kotihoidon toimintaprosessin analysointia, jossa demonstroitiin myös kehittyneen eksploratiivisen data-analyysin ja visualisoinnin käyttömahdollisuuksia monimutkaisten prosessien analysoinnissa. Pääaineiston keräämisen lisäksi Jyväskylän kotihoidon analysointi sisälsi pienempiä datankeräyksiä kotihoitoprosessin eri yksityiskohdista.

Vasemmalla kaaviossa kuvattuna kotihoitokäyntien aloitusajat ja kestot. Oikealla eri tehtävien ajallinen jakautuminen yhden viikon datan pohjalta.

Väitöskirja sisältää myös laajan 8-sivuisen kyselyn johon vastasivat kaikki Suomen vähintään 10 000 asukkaan alueita palvelevat kotihoito-organisaatiot (98 organisaatiota, jotka kattavat 178 kuntaa, vastausaste 100 %). Kyselyssä kartoitettiin reitinoptimoinnin ja muiden tietojärjestelmien käytön nykytilaa Suomessa sekä kotihoitojen käsityksiä ja suunnitelmia reitinoptimoinnin suhteen. Kyselytutkimuksessa tuli ilmi, että myös organisaatioissa reitinoptimoinnin kehittämistä pidetään tärkeänä siitä huolimatta, että monet reitinoptimointia pilotoineet tai käyttävät organisaatiot raportoivat siihen liittyvistä ongelmista ja tällä hetkellä käytössä olevien ohjelmistoratkaisujen puutteista.

Vaikka reitinoptimointia sovelletaan menestyksekkäästi teollisuudessa, kuljetuslogistiikassa ja monilla muilla toimialoilla, kotihoidon reitinoptimoinnin toteutus voi olla vaativaa. Tämä johtuu kotihoitotyön asiakaslähtöisyydestä, monipuolisuudesta, monimutkaisista rajoitteista ja satunnaisista yllätystilanteista. Haasteita aiheuttavat myös esimerkiksi organisaation eri tietojärjestelmien yhteensovittaminen sekä mobiilijärjestelmien puute. Jatkotutkimushaasteiksi jäivät erilaisten ennustamis- ja keinoälymenetelmien selvittäminen, joiden avulla voitaisiin tunnistaa etukäteen sellaisia kotikäyntejä, jotka todennäköisesti eivät suju suunnitelmien mukaan, jotta nämä voitaisiin huomioida optimoinnissa.

Väitöstilaisuus järjestettiin Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksen tiloissa 12.11. Synesa onnittelee Penttiä valmistuneesta väitöskirjasta!

 

 

 

Lue lisää Jyväskylän yliopiston sivuilta
Tutustu Pentin väitöskirjaan Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistossa