Suomen sosiaali- ja terveyspalveluita ravistelee tällä hetkellä meneillään oleva sote- ja maakuntauudistus, joita on kuvailtu suurimmiksi uudistuksiksi, mitä Suomessa on tehty. Miksi näin suuret uudistukset nyt sitten ovat tarpeen? Tämä tuntuu olevan kysymys, jota pohditaan niin sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien kuin tuottajienkin keskuudessa.

Sote-uudistuksen välttämättömyyttä on perusteltu muun muassa sillä, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on tehottomia toimintatapoja ja nykyisellään palveluiden saatavuus ei ole tasavertaista. Molemmat perustelut pitävätkin varmasti paikkansa mitä suuremmissa määrin. Kuitenkin erityisesti väite palveluiden tehottomuudesta herättää hieman ihmetystä etenkin, kun tietää, että julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluita on kuluneen 10 vuoden aikana kehitetty jatkuvasti tehokkuuden parantamiseksi. Herääkin kysymys, miten toimintaa on kehitetty, jos aina vain palvelut on tehottomia? Mitä takuita on, että nyt meneillään oleva sote-uudistus onnistuu uudistamaan palveluiden tuottamista tavoitteiden mukaisesti?

Herääkin kysymys, miten toimintaa on kehitetty, jos aina vain palvelut on tehottomia?

Suomessa on erinomaisia esimerkkejä julkisista palveluntuottajista, jotka ovat jo nyt onnistuneet hillitsemään sote-kustannusten kasvua ja lisäämään palveluiden laatua. Onnistumisten taustalla on lähes poikkeuksetta hyvä muutosjohtaminen ja palveluprosessien ennakkoluuloton uudistaminen. Onnistumisen taustalta löytyy myös hyvä asiakasymmärrys. Parhaaseen ja kestävimpään lopputulokseen päästään monesti, kun ymmärretään muutoksen kohteen nykyiset ongelmakohdat ja lähdetään tekemään uudistuksia huomioiden kunkin muutoksen vaikutukset kokonaisuuteen, asiakaskokemusta unohtamatta.

Suomessa terveyspalveluissa on perinteisesti ollut hyvin vahva hierarkia eri ammattiryhmien välillä ja asiat on totuttu hoitamaan hyvin lääkärijohtoisesti, jolloin prosessin alkuvaiheessa on lääkäri, joka määrittää diagnoosin ja määrää jatkohoidon. Nyt jo on otettu askelia kohti palveluprosessien uudistamista hyödyntämällä hoitajien tai fysioterapeuttien ammattitaitoa muun muassa suoravastaanottojen muodossa. Näin esimerkiksi alaselkäkipuinen asiakas ei päädykään välttämättä ensimmäisenä lääkärin vastaanotolle saamaan särkylääkereseptia ja mahdollista sairauslomaa, vaan suoraan fysioterapeutille, josta saa ohjausta ja neuvontaa, joilla on kestävämpi vaikutus kuin lääkkeillä. Näin voidaan parhaimmassa tapauksessa lyhentää tai jopa kokonaan estää sairauslomat ja ennen kaikkea pystytään ennaltaehkäisemään kivun pitkittyminen.

Luonnollisesti nämä muutokset totutuista palveluprosesseista herättävät myös vastustusta eri ammattiryhmissä. Kuitenkin on aivan selvää, että Suomen historian suurin sote-uudistus vaatii myös merkittäviä uudistuksia totuttuihin toimintaprosesseihin, -malleihin ja hierarkioihin. Näin ollen onkin ensiarvoisen tärkeää, että tunnistetaan aidosti vaikuttavat ja kustannustehokkaat toimintamallit toimimattomista vaihtoehdoista. Tähän ymmärrykseen voidaan päästä ainoastaan, jos olemassa olevaa tietoa tehdyistä kokeiluista pystytään hyödyntämään tehokkaasti.

Monesti kuulee sanottavan, että jollain alueella toimiva malli ei mitenkään voi toimia meillä tai laajemmin, koska on erilaiset väestöpohjat, maantieteelliset etäisyydet tai resurssit. Aivan varmasti väite pitää paikkansa jossain määrin, mutta toisaalta laskennallisella analytiikalla, kuten esimerkiksi tapahtumapohjaisella simuloinnilla, voidaan haluttua toimintamallia testata erilaisilla alueilla huomioiden kunkin alueen erityispiirteet. Näin voidaan ennustaa, että millaisia vaikutuksia toimintamallilla on kustannuksiin, palvelun saatavuuteen tai vaikka resurssien kuormitukseen.

Sote-uudistus ravistelee monessakin mielessä totuttuja toimintatapoja ja uudistaa prosesseja, ainakin paperilla. Se, kuinka hyvin suunnitelmat ja visiot siirtyvät käytäntöön, vaatii hyvin perusteluja päätöksiä ja vahvaa muutosjohtajuutta. Ilman tietoon perustuvia päätöksiä ei päästä haluttuihin tavoitteisiin ja lopputuloksena saattaakin olla aivan ennen näkemätön sote-soppa.

Kaisa on Synesan operatiivinen johtaja. Kaisa vastaa esimerkiksi sopimusten ja tarjousten valmistelusta, hoitaa yhteydenpidon asiakkaisiin ja vetää työpajoja nykytilan kuvauksen jälkeen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *