Synesan eDromoksella louhittiin viisautta Etelä-Savon sotetiedoista

Etelä-Savon tavoitteena oli analysoida sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkostoa asiakkaiden palvelunkäytön sekä asiakasvirtojen osalta maakunta- ja kuntayhtymätasolla. Yleisillä asiakasvirtakuvauksilla saatiin erinomainen ymmärrys asiakkaiden liikkuvuudesta palveluverkostossa. Tarkemmat maakunta- ja kuntayhtymäkohtaiset tarjosivat puolestaan keskeisen tiedon asiakas- ja asiointimääristä palvelukokonaisuuksittain. Palveluluokittelussa hyödynnettiin Sitran kehittämää tietopakettimallia. Oman väestön palvelukäytön lisäksi selvitettiin ns. ulkopaikkakuntalaisten palvelujen käyttöä ja profiilia kuntayhtymittäin.

”Tehdyt analyysit tuottivat arvokasta tietoa päätöksenteon pohjaksi niin sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluihin, kuin alueen julkisille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuottajille. Vaikka sote- ja maakuntauudistus vesittyi, pystymme hyödyntämään analyysien tuloksia jatkossa oman toimintamme tuloksellisuuden kehittämisessä. Tulemme jatkamaan yhteistyötä Synesan kanssa tarkentuneella fokuksella parantaaksemme tiedolla johtamisen kyvykkyyttä entisestään”, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän muutosjohtaja Sami Sipilä toteaa.

Kuten myös muualla maassa Etelä-Savon alueella väestö vanhenee kovaa vauhtia. Yli 75-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan yli 70 %:a seuraavan 10 vuoden aikana. Huolimatta väestön ikääntymisestä, on hoito- ja hoivapalvelujen käytössä tapahtunut vain pientä kasvua (n. 1 %/vuosi). Kasvu on ollut suurinta Essoten alueella ja marginaalista Sosterin ja Pieksämäen alueilla. Erikoissairaanhoidon osalta on tapahtunut selkeä lasku sekä asiakas- että asiointimäärissä maakunnan tasolla (suurin muutos oli tapahtunut Essoten alueella).

Ulkopaikkakuntalaisten osuus koko maakunnassa oli 15 293. Suhteessa väestöön vähiten ulkopaikakuntalaisia oli Essoten alueella (7,5 %:a) verraten Sosteriin ja Pieksämäkeen (10 %:a). Sosterissa eniten käytetyt palvelut ulkopaikkakuntalaisten osalta olivat erikoissairaanhoito- sekä päivystyspalvelut, Essotessa sekä Pieksämäellä puolestaan vastaanotto- ja päivystyspalvelut.

Erillisinä asiakasryhminä Etelä-Savossa haluttiin analysoida erityisesti ikääntyneitä sekä paljon palveluja tarvitsevia asiakkaita. Ikääntyneiden ikäryhmäjaottelu oli 65–74, 75–84 ja yli 85-vuotiaat. Paljon palveluja käyttävät määritettiin kahden eri kriteeristön mukaan: ensimmäinen tarkastelu tehtiin 10 % eniten palveluja käyttäneiden osalta ja toiseen tarkasteluun mukaan otettiin asiakkaat, joilla oli vähintään 20 käyntiä vuodessa.

Ikääntyneiden jokaisessa ikäryhmässä oli käytetty eniten vastaanottopalveluja. Alle 85-vuotiaiden osalta toiseksi eniten oli käytetty erikoissairaanhoidon palveluja ja Yli 85-vuotiaiden osalta toiseksi käytetyin palvelukokonaisuus oli hoito- ja hoivapalvelut. Hoito- ja hoitopalvelujen käyttö kasvaa luonnollisesti iän myötä. Yli 85-vuotiaista jo liki kaksi kertaa yhtä suuri osa asiakkaista on käyttänyt ko. palveluja kuin 75–74-vuotiaista. Päivystyspalveluja käyttäneiden osuus oli myös suurin yli 85-vuotiailla, joista noin puolet oli käyttänyt palveluita. Kuntoutuspalveluja käyttäneiden osuus kasvoi lähes lineaarisesti asiakkaiden ikääntyessä.

Essoten alueella paljon palveluja käyttävät olivat huomattavasti iäkkäämpiä kuin Sosterissa ja Pieksämäellä. Ikäjakauma on päinvastainen – Essotessa suurin osa oli yli 65-vuotiaita, Pieksämäellä sekä Sosterissa alle 65-vuotiaita. Tarkasteltaessa eri kriteerein profiloitua paljon palveluja käyttävien ryhmää ja asiakkaiden palvelujen käyttöä voitiin havaita yhtenevät trendit palvelujen käytössä. Eniten ko. asiakasryhmä käytti vastaanottopalveluja, toiseksi eniten hoito- ja hoivapalveluja, kolmanneksi eniten erikoisisairaanhoidon palveluja ja neljänneksi eniten päivystyspalveluja. Kasvua on tapahtunut vuosina 2015–2017 erityisesti päivystys- ja mielenterveyspalvelujen käytössä. Samaan aikaan erikoissairaanhoidon palvelujen käytössä tapahtui laskua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *