Jyväskylän valinnanvapauskokeilu tarjosi erinomaisen mahdollisuuden valinnanvapauden, suoranvalinnan, tutkimiseen ja analysointiin. Projektissa analysoitiin vaihtaneiden asiakkaiden palvelunkäyttöä yksityisillä palveluntuottajilla ja verrattiin heidän palvelukäyttäytymistään julkisten palvelujen käyttäjiin vuoden 2018 aikana viisi eri kertaa.

”Tehdyt analyysit tuottivat todella paljon arvokasta tietoa valinnanvapauskokeilusta niin meille julkiselle toimijalle, kuin mukana olleille yksityisille palvelutuottajille.”, toteaa Jyväskylän Perusturvan toimialajohtaja Kati Kallimo.

Analyysit toteutettiin Synesan eDromos prosessienlouhinnan ohjelmistolla, joka tarjoaa tilastollisen tiedon lisäksi visuaalisen kuvauksen asiakkaiden kulusta palveluverkostossa ja prosesseissa.

Valinnanvapauskokeilun vaikutuksia oli ennalta hyvin vaikea arvioida. Referenssitietoa muista maista oli käytettävissä, mutta omaan toimintaympäristöömme räätälöityihin ratkaisumalleihin ne eivät suoraan tarjonneet vastauksia. Erityisen tärkeää palvelujen järjestämisen sekä tuottamisen kannalta oli arvioida ja analysoida, minkälaiset asiakkaat vaihtavat palveluntuottajaa, mikä oli vaihtaneiden palvelukäyttöprofiili verrattuna julkisia palveluja käyttävien asiakkaisiin sekä miten vaihtaneiden palvelujen käyttö mahdollisesti muuttui ja oliko muutos pysyvä. Tämä mahdollisti jo ennalta varautumisen mahdollisesti tulevaan muutokseen sekä palvelujen tuottamisen, että järjestämisen näkökulmasta. Kirjattuun, faktapohjaiseen tietoon pohjautuvien analyysien avulla oli mahdollisuus tehdä viisaita linjauksia ja päätöksiä faktaperusteisesti.

Jyväskylän valinnanvapauskokeilu tarjosi erinomaisen mahdollisuuden valinnanvapauden, suoranvalinnan, tutkimiseen ja analysointiin. Projektissa analysoitiin vaihtaneiden asiakkaiden palvelunkäyttöä yksityisillä palveluntuottajilla sekä verrattiin heidän palvelukäyttäytymistään julkisten palvelujen käyttäjiin vuoden 2018 aikana viisi eri kertaa. Analyyseissa käytetty aineisto sisälsi tiedot vaihtaneiden asiakkaiden perusterveydenhuollon (sairaanhoitaja, lääkäri ja sosiaaliohjaaja) ja erikoissairaanhoidon kontakteista sekä erikoissairaanhoidon ja päivystyksen lähetteiden määristä. Tämän lisäksi käytössä oli tieto vaihtopäivämääristä sekä uudesta palveluntuottajasta. Vaihtaneiden lisäksi kerättiin vertailutieto myös julkisten terveysasemien palveluja käyttävien osalta. Jokaisella analysointikerralla kerättiin uusi, päivitetty tieto sekä vaihtaneista, että julkisia palveluja käyttävistä asiakkaista ja heidän asiointitapahtumistaan. Analyysit toteutettiin Synesan eDromos prosessienlouhinnan ohjelmistolla, joka tarjoaa tilastollisen tiedon lisäksi visuaalisen kuvauksen asiakkaiden kulusta palveluverkostossa ja prosesseissa.

Aluksi analyyseissa tehtiin palvelutuottajakohtaiset asiakasmääritykset, joiden avulla selvitettiin palvelutuottajakohtaisia eroja asiakasprofiileissa. Kokeilussa mukana olleet yksityiset palvelutuottajat olivat olleet mukana kokeilussa hyvin eri pituisen jakson. Yhdenmukaisen vertailuasetelman aikaansaamiseksi palvelukäyttäytymisen tarkasteluun otettiin mukaan vain ne asiakkaat, joilla oli asiointitapahtumia joko kuusi kuukautta ennen tai jälkeen vaihdon. Tällä tavoin yhdenmukainen vertailuasetelma eri palvelutuottajien välille. Analyysit osoittivat, että vaihtaneiden asiakkaiden sekä hoitaja- että lääkärikäyntien ja kontaktien määrät kasvoivat vaihdon jälkeisellä kuuden kuukauden jaksolle verrattuna kuuden kuukauden ajanjaksoon ennen vaihtoa. Lääkärikontaktien määrässä kasvua oli 52% ja hoitajakontakteissa kasvu oli puolestaan 87%. Tarkasteltaessa lisäksi erikoissairaanhoidon ja päivystyksen kontaktimäärien vaihtelua havaittiin, että erikoissairaanhoidon kontaktien määrä oli vaihdon jälkeisellä jaksolla kasvanut 9%, kun taas päivystyksen kontaktien määrä oli puolestaan laskenut vastaavasti noin 10%. Tarkasteltaessa palvelukäyttäytymisen muutosta kuusi kuukautta ennen ja jälkeen kohdejoukon osalta havaittiin palvelujen käytössä heti vaihdon jälkeen selvä piikki. Vaihtoa ennen palvelujen käyttö oli ollut tasaista, mutta vaihdon jälkeisinä päivinä kontaktimäärät olivat selkeästi kasvaneet. Palvelujen käytön kasvun ei kuitenkaan havaittu olevan pysyvää, vaan laskua alkoi tapahtua lähes lineaarisesti alaspäin ja kuuden kuukauden jälkeen se oli tasoittunut jo lähes ennen vaihtoa olevalle tasolle. Näin ollen muutos palvelujen käytössä ei näyttäisi olevan pysyvä vaan pikemminkin hetkellinen ja ajoittuu kuudelle ensimmäiselle kuukaudelle.

Vertailtaessa julkisia palveluja käyttäneistä sekä yksityisille palveluntuottajille vaihtaneita voitiin todeta, että vaihtaneilla keskimääräinen palvelujen käytön määrä oli pienempi kuin julkisilla terveysasemilla asioivilla. Tarkasteltaessa tarkemmin paljon palveluja käyttäviä (10% eniten käyttäneiden joukko) voitiin havaita, että ainoastaan 7% paljon palveluja käytävien joukosta oli vaihtanut palveluntuottajaa, muut olivat jääneet käyttämään julkisia palveluja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *